Te mate maningitis

Ko te meningitis te mate urutaru ko te mumura o te nuinga o nga kiriu ngohe o te roro. Ko te mate ko te tuarua, ara, ka puta ki te papamuri o te kirika, me etahi atu whekau o roto kua whakawhitia i mua atu, kei roto ranei i te waahanga nui o te mate pukupuku.

He aha te tukuna mai o te maningitis mate pukupuku?

Ko te kaihoko o te mate ko te microbacterium mate pukupuku. I roto i te roro, ka puta mai i tetahi atu, te puna tuatahi o te mate. I te 3% anake o nga take kaore e taea te whakarite i te take tonu o te mate, i roto i era atu take ka kitea te mate tuatahi o te mate pukupuku i roto i te tinana. Ko te huarahi nui o te horapa i te huakita ka kiia ko te whakawhitinga i roto i te toto, me te mate e rua nga waahanga:

  1. I te waahi tuatahi, ka puta te pakaru o te huakita o te mate pukupuku i roto i te whakawhitinga whanui me te mate o nga plexuses vascular o te rorohiko roro.
  2. I te wahanga tuarua o te maningitis mate pukupuku, ka pupuhi nga huakita ki roto i te waiwhakau (te waipiro), ka puta te mumura o te anga ngohengohe o te roro.

Nga tohu o te maningitis pukupuku

E toru nga waahanga o te whakawhanaketanga o te maningitis pukupuku.

Ko te wahanga prodromal

Ko te roa o te 6-8 wiki me te whanaketanga o nga tohu. Ka puta te tuatahi:

I te wa o te wa, ka whakapiki te mate pukupuku, te maunu, te ruaki, te painga o te koiora o te tinana, engari ka ara ake ki te 38 nga nekehanga.

Wā waimarie

I tenei wa, ka piki ake nga tohu, ka piki te mahana o te tinana ki te 39 ° C. Kua kitea:

Ka puta mai me te ngaro nga whero whero i runga i te kiri (mate pukupuku).

I te 5 o nga ra o te wa o tenei wa ka puta mai nga menomina o te meningeal :

Ka taea ano te kite:

Te wa mutunga

Ko te waahi whakamutunga o te mate. Kua kitea nga tohu tohu o te kaakirite, me:

Ko te waahi whakamutunga o te mate, ko te tikanga ka mutu i roto i te putanga mate.

Te whakamātautau me te maimoatanga o te maningitis pukupuku

Mena he whakaaro he mate mo te mate pukupuku mate, ko te whakamahinga taapenga matua ko te tohatoha o te waiwhakaro. Ko te kaha i roto i te awaawa tawhito me te mate penei ka piki ake, no te mea ka pupuhi te kape o te waipiro me te mea kei raro i te tukinga. I roto i te rangahau rangahau i roto i te waipiro te whakanui ake i te tiaki o te muka me te leucocytes, tae atu ki te tohu antibodies ki te rakau o Koch kitea i roto i. I mua tata nei, kua whakamahia te rorohiko me te pikitia o te whakakotahitanga irahiko hei whakapumautanga i te mate roro.

Ko te maimoatanga o te mate mo te wa roa (kotahi tau neke atu ranei) ka whakahaerehia i roto i nga whare whakauru motuhake, me nga waitohu. Kei roto ko te tango i nga raau tae atu ki nga kaupapa motuhake, penei me tetahi atu ahua o te mate pukupuku. Mo te maimoatanga o nga tohu e whakamahia ana:

Tuhinga o mua

Ko nga tautohetohe noa atu i puta i te waa o te mate ko te hydrocephalus (hydrocephalus). I tua atu, ka taea te hopu mai i te mate pukupuku, te mate turoro i tetahi taha o te tinana, me te kino o te tirohanga (i roto i nga take ohorere, i mua i tona mate katoa). Mehemea kaore he tono mo te tiaki hauora (18 neke atu ranei o nga ra o te mate), he nui te tupono o te putanga mate.